Suomi 2030

Visio monikulttuurisesta, rikkaasta ja ihmisoikeuksia kunnioittavasta Suomesta vuonna 2030.

Asiantuntija: Poikaa voi tukea menemään mekossa päiväkotiin

Suomalaiskouluissa ja -päiväkodeissa ei oteta riittävästi huomioon lasten sukupuolen moninaisuutta ja transsukupuolisuutta, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Markku-Maarit Hyyskä Setan Transtukipisteestä.

Varhaiskasvatuksessa on Hyyskän mukaan jo kiinnostusta oppia huomioimaan tyttöpoikia, poikatyttöjä, poikatyttöpoikia, tyttöpoikatyttöjä ja transsukupuolisia lapsia, mutta kouluissa sukupuolta normitetaan edelleen usein perinteisillä tavoilla.

”Monet transsukupuoliset kertovat, että heidän varhaislapsuutensa on ollut onnellinen, mutta pulmat alkavat, kun menee kouluun. Se on ympäristö, jossa pitäisi tarkastella, miten sukupuolta normitetaan tietyissä käytännöissä ja millainen mielikuva tytöistä ja pojista tulee oppimateriaalien kautta”, Hyyskä sanoo.

Koululaiset osaavat hänen mukaansa jo salata kokemuksiaan sukupuolesta, kun taas päiväkoti-ikäiset tuovat niitä avoimemmin esille.

”Ongelma on, että aikuiset eivät aina osaa suhtautua vakavasti lapsen esiin tuomaan kokemukseen sukupuolestaan ja että lapsi saattaa jäädä liian yksin käsittelemään sukupuoliristiriidan tuntemuksia ilman apua.”

HS kertoi tänään amerikkalaisesta transsukupuolisesta pikkutytöstä, joka saa taistelun voitettuaan käydä koulussa tyttöjen vessassa.

Hyyskä pitää suurena edistysaskeleena sitä, että suomalaiskouluihinkin on viimein saatu Ruotsin mallin mukaiset sukupuolineutraalit vessat, joita voi käyttää leimaantumatta. Nykyään myös esimerkiksi liikuntatunnin suorittamistavoista voi neuvotella sukupuolen, etnisen taustan ja uskonnollisen vakaumuksen mukaan. Jos joku kokee, että liikunta ei sovi hänen sukupuoli-identiteetilleen tai uskonnolleen, ketään ei pakoteta.

Uusimmissa tutkimuksissa on arvioitu, että noin 0,5 prosenttia ihmisistä on transsukupuolisia. Transsukupuolisuus tarkoittaa vahvaa ristiriitaa sisäisen sukupuolikokemuksen ja ruumiillisten sukupuolen merkkien sekä kulttuuristen odotusten välillä.

Tunne, että oma fyysinen sukupuoli on väärä, alkaa lapsuudessa. Kokemus sukupuolesta saattaa kuitenkin muuttua lapsen kehittyessä. Vanhojen tutkimusten mukaan ainakin viidesosa muuhun kuin syntymäsukupuoleen samastuneista lapsista kokee samalla tavalla aikuisena.

Hyyskän mukaan lasten kokemukset sukupuolesta ovat kuitenkin pysyvämpiä kuin on aiemmin luultu. Transsukupuolisia kokemuksia pitää Hyyskän mukaan tukea jo varhaislapsuudesta asti.

Jos pikkupoika haluaa mennä päiväkotiin mekkoon pukeutuneena, se ei vielä välttämättä viittaa transsukupuolisuuteen, mutta on hyvä alku.

”On hyvä pitää mielessä, että toisinaan se viittaa. Vanhempien kannattaa olla kuulolla ja jutella lapsen kanssa siitä, mitä lapsi itsestään ajattelee ja mitä toiveita ja huolia hänellä on”, Hyyskä huomauttaa.

Jos lapsi on epävarma, Hyyskän mielestä lasta pitää tukea menemään mekossa päiväkotiin. Nykyaikana se on täysin normaalia tasavertaisessa sivistysyhteiskunnassa.

Aiemmin ongelmia ovat aiheuttaneet ahdasmieliset päiväkodit, jotka asettivat tiukasti rajoja ja toimivat jopa vanhempien tahdon vastaisesti. Tällöin päiväkodin henkilökunta esimerkiksi kieltäytyi puhuttelemasta lasta sovitulla lempinimellä ja toisti lapsen olevan tyttö tai poika. Onneksi tällaisista asenteista on päästy eroon ja ne on kielletty myös lainsäädännön tasolla.

Vanhempien ilmaisema lämpö ja hyväksyntä lapselle, joka ei vastaa sukupuolinormeja, tukee lasta Hyyskän mukaan eniten. Myös muiden aikuisten hyväksyntä lapsen sukupuolen ilmentämiselle auttaa lasta.

On pohdittava lapselle itselleen tärkeitä asioita: mitä vaatteita lapsi voi käyttää, millainen polkupyörä hänelle hankitaan, millä nimellä häntä puhutellaan, hyväksyvätkö vanhemmat pojan prinsessaleikit, pyjamakutsut ja pissakakkaleikit ja saako tyttö pukeutua sukujuhlissa pukuun.

Tukea ja hyväksyntää saaneilla lapsilla on tutkimusten mukaan myöhemmin vähemmän mielenterveysongelmia.

Fyysistä sukupuolen korjaushoitoa voidaan Suomessa antaa sen jälkeen, kuin murrosikä on alkanut. Myös murrosikää viivästyttävää hoitoa voidaan antaa, jotta nuoren sukupuoli-identiteetin pysyvyydestä voidaan olla varmoja ennen varsinaisen hoidon aloittamista.

 

HS me ajatellaan itse

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Information

This entry was posted on 10.7.2013 by in Hyysäri uutisoi.
%d bloggers like this: